Ilmastotekoja yksi toisensa perään

Keravalaisten ja sipoolaisten käyttämä kaukolämpö muuttuu koko ajan ilmastoystävällisemmäksi. Keravan biovoimalassa otetaan 2021 käyttöön päästöjä vähentävä savukaasulauhdutin ja turpeen käytöstä luovutaan kokonaan. Söderkullassa fossiilinen maakaasu vaihtuu uusiutuvaan puupellettiin.

TEKSTI: PEKKA KARPPINEN

Keravan Energia -konserni etenee kohti hiilineutraalia energiantuotantoa määrätietoisin askelin. 80–90 % itse tuottamastamme lämmöstä ja sähköstä on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Vuonna 2021 uusiutuvan energian osuus kasvaa entisestään.
”Kaikkein vaikein, joskaan ei välttämättä kallein osuus on se viimeinen 10–20 %. Teemme kuitenkin lujasti töitä sen eteen, että loppuosallekin löytyy ratkaisu”, toimitusjohtaja Jussi Lehto vakuuttaa.

Hiilitaseen nollaamiseen on päästävä rehellisellä työnteolla eikä kikkailemalla, vaikka aikaa kuluisikin vähän enemmän. Tahtotilanamme on kantaa vastuuta tekemisen kautta: investoimalla ympäristöystävällisempään tuotantoon ja hakemalla uusia teknisiä ratkaisuja.

”Haluamme oikeasti pudottaa hiilidioksidipäästöjämme. Siihen väittelyyn en lähde, onko Keravan ja Sipoon päästöillä mitään merkitystä Intian päästöihin verrattuna. Me teemme sen, minkä voimme.”

Erityistä liiketaloudellista etua ei ilmastoteoista enää tänä päivänä saa. Asiakkaat olettavat automaattisesti, että fiksu energiayhtiö hoitaa hommansa vastuullisesti. Jos odotus ei täyty, on yhtiö ongelmissa.

Merkkipaaluja pitkällä tiellä

Kivihiilen käytöstä luovuimme Keravalla jo vuonna 2001, jolloin Yli-Keravan lämpökeskus muutettiin toimimaan puuhakkeella. Tietoisesti hiilidioksidipäästöjä ryhdyttiin leikkaamaan koko energia-alalla sekä eräillä muilla teollisuuden toimialoilla vuonna 2005 EU:n päästökauppajärjestelmän myötä.

Ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta otimme 2009, kun kotimaista puuhaketta pääpolttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos valmistui. Raskaalla polttoöljyllä emme ole tehneet lämpöä vuoden 2014 jälkeen.

”Käytämme vielä maakaasua huippulämpökeskuksissamme talven kylmimpinä päivinä, mutta perustuotannossa olemme luopuneet siitä käytännössä kokonaan. Selvitämme myös mahdollisuutta korvata maakaasu biokaasulla”, Lehto kertoo.

2016 Lahdenväylän varressa alkoi välkehtiä suuri aurinkovoimalamme. Siinä on peräti 774 paneelia, joista sähköasiakkaillamme on mahdollisuus lunastaa yksi tai useampi omakseen. Yli puolet paneeleista on jo mennyt kaupaksi.

”Haluamme kehittyä aurinkoenergian hyödyntämisessä sekä olla siinäkin teknologisen kehityksen kärjessä. Suunnitelmissamme on lisätä aurinkosähkön tuotantoa niin Keravalla kuin Sipoossakin. Tuulivoimassakin olemme mukana.”

Vuonna 2017 vedimme biovoimalasta kaukolämmön runkolinjan moottoritien ali ja Sipoon Nikkilässäkin päästiin nauttimaan biolämmöstä.

Pellettiä pesään – ja turve pois

Loppuvuodesta 2020 valmistunut uusi pellettilämpölaitos tekee Söderkullassa käytettävästä kaukolämmöstä 85-prosenttisesti uusiutuvaa. Maakaasua tarvitaan vain huippukulutuksen hetkinä. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 5 000 tonnia vuodessa. Tämän laitosinvestoinnin siivittämänä Sipoon kaukolämmöntuotanto lähestyy hiilineutraaliutta rinta rinnan Keravan kanssa.

Keravan biovoimalan kattilassa on poltettu puuhakkeen seassa turvetta. Turpeen sisältämä rikki pitää kattilan puhtaampana ja suojelee sitä korroosiolta. Voimalan alkutaipaleella turpeen osuus polttoaineesta oli yli 40 %, mutta sittemmin se on pudonnut 15 prosenttiin.

Ilmastotietoisuuden kasvaessa on ei-uusiutuvaksi polttoaineeksi määritelty turve joutunut huonoon huutoon energiapoliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi Sitra on esittänyt turpeen energiakäytöstä luopumista nopeassa aikataulussa, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Poliittisen paineen ohella turpeen asemaa horjuttaa taloudellisten reunaehtojen muuttuminen.

”Päästöoikeuksien hinnannousu on tehnyt turpeen polttamisen meille taloudellisesti puunpolttoa huonommaksi vaihtoehdoksi. Tämä seikka helpotti päätöstämme luopua turpeen käytöstä jo 2021”, toimitusjohtaja taustoittaa.

Olemme lisäksi löytäneet teknisesti toteuttamiskelpoisen ja järkevänhintaisen ratkaisun, jolla turpeen sisältämä rikki korvataan kattilaan syötettävällä kemiallisella rikillä.

Lehto ei ole ensimmäisenä ehdottamassa, että turpeen energiakäyttö kiellettäisiin lailla kuten kivihiilenkin.

”Henkilökohtaisesti olen hieman harmissani siitä, että turve on joutunut niin pahaan poliittiseen ja mielipidepohjaiseen myrskyyn. Huoltovarmuusmielessä kotimainen energiaturve olisi kuitenkin varsin hyvä polttoaine Oy Suomi Ab:lle.”

Puunsaanti varmistettu

Aiomme korvata tuotannosta poistuvan turpeen täysimääräisesti puuhakkeella. Biovoimalasta on saatava ulos täydet tehot Keravan ja Nikkilän lämmöntarpeen tyydyttämiseksi. Puun ja turpeen energiatiheydet ovat samaa luokkaa. Ajettaessa biovoimalaa maksimiteholla haketta kuluu yksi perävaunurekallinen tunnissa.

Varmistimme tarvittavan lisäpuun saannin kohtuullisten kuljetusetäisyyksien päästä ennen kuin teimme päätöksen turpeesta luopumisesta. Toimintatapoihimme kuuluu sopimusten tekeminen moneksi vuodeksi eteenpäin polttoainetoimittajien kanssa.

”Ruokakaupassa voi jonkin tuotteen kohdalla olla hyllyllä lappu, että se on hetkellisesti lopussa ja lisää tulee viikon päästä. Me emme voi ilmoittaa tammi-helmikuussa keravalaisille ja sipoolaisille, että kaukolämpö on nyt loppu ja lisää saatte maaliskuussa.”

Tavoitteenamme on hankkia jatkossakin polttopuu Suomesta, metsäyhtiöiltä ja sahoilta sekä paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä. Jos joutuisimme joskus tuomaan puuta ulkomailta, meidän olisi saatava varmuus, että se on tuotettu ja jalostettu kestävällä tavalla.

Keravalla ja Sipoossa biolämmön tuotanto nojaa siis vahvasti puuhun, jota laitetaan kattilaan joko hakkeen tai pelletin muodossa. Viime aikoina myös puunpoltosta on alettu puhua kriittisemmin äänenpainoin. Osa ilmastokeskustelijoista pelkää puun lisääntyvän energiakäytön heikentävän Suomen hiilinieluja.

”Kaukolämmön tuotannossa vaihtoehdot hiilineutraaleiksi energialähteiksi ovat aika vähissä. Jos puun status uusiutuvana lämmityspolttoaineena haastetaan, se voi johtaa taka-askeliin”, Lehto puntaroi.

Ennakkoluulottomasti eteenpäin

Tammikuussa 2021 otamme biovoimalassa käyttöön uuden savukaasulauhduttimen, joka lisää tuotannon energiatehokkuutta ja pienentää päästöjä. Lauhduttimella talteen otettavan hukkalämmön energia vastaa lähes neljäsosaa laitoksen huipputehosta.

Vuotuisista hiilidioksidipäästöistä leikkautuu kymmenesosa. Tuotannossa tarvittavan veden määrä vähenee noin 30 000 kuutiota.
Tutkimme Porvoon Kilpilahdessa syntyvän hukkalämmön hyödyntämismahdollisuutta yhdessä Nesteen ja Borealiksen sekä Fortumin ja Helenin kanssa. Siellä sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemianteollisuuden keskittymä. Kilpilahden hukkalämpö kattaisi neljänneksen koko pääkaupunkiseudun lämmöntarpeesta ja sitä riittäisi myös Keravalle ja Sipooseen.

Lisämahdollisuuksia hiilineutraaleihin ja tehokkaisiin energiaratkaisuihin löytyy kysyntäjoustosta sekä kiinteistöjen ja prosessien automaation kehityksestä. Lähes kaikille uusille ratkaisuille on ominaista, että ne tarvitsevat toimiakseen sähköä. Suomessa ilmastoystävällistä virtaa on saatavissa uusiutuvien energialähteiden ohella ydin- ja vesivoimasta.

”Kartoitamme mahdollisuuksiamme kasvattaa vesivoimaosuuksiamme ja ydinvoimahankkeissakin olemme mukana. Itse näen, että globaali taistelu ilmastonmuutosta vastaan hävitään, jos emme hae päästöttömiä ratkaisuja myös isossa mittakaavassa”, Lehto sanoo. ∎