Maakaapeloinnilla toimintavarmuutta sähköverkkoon

Kunnostamme ja kehitämme sähköverkkoa jatkuvasti minimoidaksemme sähkökatkojen määrän ja häiriöt sähköverkossa. Maakaapeloinnilla ja tulevalla suurjänniteverkolla lisäämme verkon toimintavarmuutta ja parannamme sähkönjakelua. 

Sipoon sähköverkko on vielä pääosin ilmajohtoverkkoa. Sipoossa ilmajohtoa on noin 1250 kilometriä, kun taas Keravalla vastaava luku on 62 kilometriä. Ilmajohtojen heikkoutena on alttius erilaisille sään aiheuttamille vaurioille, jonka vuoksi kaapeloimme verkkoa suojaan maan alle.  

Keskustataajamat Nikkilä ja Söderkulla ovat pääosin täysin kaapeloitu keskusta-alueiltaan, mutta näiden ulkopuolella on vielä jonkin verran ilmajohtoja. Näitäkin kaapeloidaan lähivuosien aikana.

Sähkömarkkinalain mukaisesti Sipoon sähköverkon on oltava toimitusvarmaa vuoteen 2036 mennessä. Tämä tarkoittaa, että asemakaava-alueilla ei saa olla luonnonolosuhteista johtuvia yli 6 tunnin sähkökatkoja. Haja-asutusalueella puolestaan katkot eivät saa ylittää 36 tuntia. Aiemmin arvioimme, että lain vaatimusten saavuttaminen edellyttää noin 60% maakaapelointiastetta, mutta nyt näyttää siltä, että lain vaatimukset saavutetaan vähemmällä maakaapeloinnilla. Kaikkia ilmajohtoverkkoja ei voida erinäisistä syistä korvata maakaapeloinnilla. Esimerkiksi saaristossa sähköt on pääosin vedettävä ilmateitse. 

Sähkökatkoja ennaltaehkäistään myös muilla keinoin. On tärkeää huolehtia myös ilmajohtoverkosta, jonka toimintavarmuutta parannetaan säännöllisellä huoltamisella ja kunnossapidolla. Sipoon ja Keravan alueiden ilmajohtojen alta raivataan kasvustoa noin 300 kilometriä joka vuosi. Koko ilmajohtoverkko raivataan viiden vuoden syklissä. Puut ja oksat eivät saa kasvaa liian pitkiksi osuakseen voimalinjaan ennen seuraavaa, viiden vuoden päästä tehtävää raivausta. Maakaapeloinnin myötä raivaustyö vähenee, mutta jatkuu kuitenkin sellaisilla alueilla, joissa ilmajohdot säilyvät.  

 Suurjänniterengasverkko parantaa sähkönjakelun toimintaa 

Tulevaisuudessa investoimme niin uuden rakentamiseen, kuin vanhan parantamiseen. Yksi tulevista kehityshankkeista on suurjänniterengasverkko, jonka myötä sähkönjakelun toimintavarmuus paranee. 

Sipoo on tällä hetkellä suurelta osin yhden Anttilan sähköasemalta tulevan voimajohdon varassa. Uusi rengasverkko vähentää sähkökatkojen määrää, sillä vian sattuessa sähköt voidaan johdattaa toista kautta ja vika-alue rajattua erilleen. 

Suurjänniterengasverkon valmistuttua Sipoossa on rengasverkkoyhteys Anttilan sähköasemalta Keski-Sipoon halki Vantaan ja Helsingin rajalle ja takaisin Anttilaan Etelä-Sipoon kautta.

Rakennamme Etelä-Sipooseen Landbon ja Massbyn sähköasemien välille uutta voimajohtoa, mikä on tärkeä osa tulevaa rengasverkkoa koko jakelualueellamme. Johdon valmistuttua alkaa toinen osuus kehityshankkeesta, eli Kallbäckin ja Fingridin Anttilan sähköasemien välisen yhteyden rakentaminen. Arvioitu rakennusvaihe on 2023–2024.

Sähkön siirtomaksuilla kehitetään ja ylläpidetään sähköverkkoa 

Asiakkaiden sähkölaskussaan maksamilla sähkönsiirtomaksuilla katetaan sähköverkon kehittämiseen, ylläpitoon ja sähkönjakeluun liittyvät kustannukset. Pitkään jatkuneen suunnitelmallisen sähköverkon kehittämisen ansiosta olemme jo pitkällä tavoitteessamme Sipoon sähköverkon kehittämisessä toimitusvarmaksi. Maakaapelointiaste on nyt noin 40 %, kun se vuosituhannen vaihteessa oli alle 5 %. Lisäksi Sipoon kasvun myötä sähköverkon alueelle tulee lisää uusia asukkaita, ja maksut jakautuvat suuremman joukon kesken.