Miten energialähteiden käyttö on muuttunut ja tulee muuttumaan?

Ilmastonmuutoksen voimistuessa energia-ala on suuressa murroksessa ja uusiutuvat energialähteet ovat kaikkien huulilla. Siirtymää fossiilivapaaseen ja hiilineutraaliin energian tuotantoon kutsutaan energiamurrokseksi, ja se onkin noussut yhdeksi aikakautemme keskeisimmistä termeistä. Paine siirtyä kestävämpiin energiamuotoihin on kova ja se vaatii investointien lisäksi myös innovatiivisia ratkaisuja.

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta on ollut viime vuosikymmeninä nopeassa kasvussa. Esimerkiksi vuonna 1990 sen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli vain noin 18%, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut yli neljäänkymmeneen prosenttiin. Uusiutuvien energialähteiden kentällä on myös tahkottu viime vuosina ennätyksiä: vuonna 2021 tehtiin ennätys puun energiakäytössä ja tuulivoiman tuotannossa sen sijaan 2022, jolloin sillä katettiin ennätykselliset 14,1% sähkön kulutuksesta (Tilastokeskus). Mikä kaikki vaikuttaa tämän kehityskulun taustalla ja miten kehitys tulee tulevina vuosina jatkumaan?

Tutustu tarkemmin eri energialähteisiin

Kriisistä kriisiin

Fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun ja kivihiilen – käyttö lisääntyi Suomessa energian kulutuksen kasvaessa 1900-luvun alkupuolelta aina 1970-luvun alun öljykriisiin saakka. Vuonna 1973 syttynyt kriisi synnytti tarpeen säästää mittavat määrät energiaa ja samalla edisti vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä fossiilisten polttoaineiden rinnalle – aivan kuten Ukrainan sota tällä hetkellä. Öljykriisin jälkimainingeissa esimerkiksi turpeen ja ydinvoiman hyödyntäminen energialähteinä nosti huomattavasti suosiotaan. Tällä hetkellä sähkön ja kaasun tuonnin loppuminen Venäjältä pakottaa investoimaan uudenlaisiin ratkaisuihin, edistäen niin vihreää siirtymää kuin energiariippumattomuutta.

Viimeistään vuosituhannen taitteessa katse kiinnittyi tarkemmin energian tuotantotapoihin ja alettiin toden teolla satsata uusiutuviin energialähteisiin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Fossiilisten polttoaineiden vaikutus ilmastoon kävi entistä selvemmäksi ja alkoi uudenlainen kriisin aikakausi, joka ratketakseen vaatii mittavia toimenpiteitä ja muutoksia energian tuotantotapoihin. Meillä Keravan Energialla fossiiliset polttoaineet on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tiputettu pois yksi kerrallaan ja korvattu uusilla ratkaisuilla; luovuimme esimerkiksi kivihiilestä jo vuonna 2001 ja raskaasta polttoöljystä 2014. Maakaasun käyttöä olemme puolestaan vähentäneet merkittävästi ottamalla käyttöön puuhake ja -pellettikäyttöisiä lämpökeskuksia. Lisäksi vuonna 2017 Nikkilän maakaasukäyttöiset lämpökeskukset jäivät varavoimaksi, kun yhdistimme Sipoon Nikkilän Keravan kaukolämpöverkkoon, jossa kiertää uusiutuvalla energialla tuotettua lämpöä.

Keravan Energian polttoaineiden käytön ja CO2-päästöjen kehitys.

Tulevaisuuden ratkaisuja

Aurinko– ja tuulivoima ovat keskeisimpiä tulevaisuuden energialähteitä. Aurinko- ja tuulivoimainvestointien määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, sillä niiden tuotanto on päästötöntä ja edullista, eikä niistä koidu esimerkiksi polttoainekustannuksia. Lisäksi Suomessa on otolliset olosuhteet molempien tuotannolle, vaikka tuotanto ei jakaudukaan tasaisesti vuoden ympäri. Aurinkopaneelien lukumäärä niin suurissa voimaloissa kuin kotitalouksissakin kasvaa merkittävästi vuosi vuodelta ja tuulivoimaa puolestaan rakennetaan niin paljon juuri nyt, että sen odotetaan vastaavan noin neljännesosaa Suomen koko energiantuotannosta jo vuonna 2030 – edistäen Suomen energiaomavaraisuutta merkittävästi. Nopeasti kasvavan tuulivoimasektorin lisäksi energiaomavaraisuutta ja vihreää siirtymää tukee ydinvoima, jonka suhteellinen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on tällä hetkellä suurin.

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta nousee 2020-luvun loppuun mennessä yli 50 prosenttiin nykyisestä noin 40 prosentista. Keravan Energia on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä, ja matka kohti tavoitetta sujuu mallikkaasti: olemme toimenpiteillämme vähentäneet CO2-päästöjämme jo 88 prosenttia vuodesta 2010. Viimeiset prosentit vaativat luovia ratkaisuja, ja niitä on tehty esimerkiksi syyskuussa 2021 käynnistetyssä hankkeessa, jonka tavoitteena on saada energiantuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt talteen ja hyödyntää ne uusiutuvan polttoaineen valmistukseen. Lisäksi Keravan Energialla on kehitteillä useita muita hankkeita hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, kuten teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä. Voit lukea lisää hankkeistamme täältä.

Aurinko- ja tuulivoiman ohella myös erilaiset synteettiset polttoaineet keräävät tällä hetkellä paljon suosiota energiantuotannossa. Erityisesti vetyä kohtaan on paljon kiinnostusta ja siihen investoidaan runsaasti lähivuosina, vaikka vetyenergian kaupallistaminen onkin vielä melko kaukainen haave.

Asiakkaan rooli kasvaa

Tulevaisuuden kestävä energiantuotanto on kasvavassa määrin asiakaslähtöistä. Jo nyt kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi omiin energiaratkaisuihinsa ja sähkölaskuihinsa esimerkiksi aurinkopaneelien tai lämpöpumppujen avulla, ja niiden merkitys kasvaa alati. Esimerkiksi alkuvuodesta 2021 voimaan astunut lakimuutos sallii energiayhteisöjen perustamisen, mikä mahdollistaa aurinkosähkön hyödyntämisen taloyhtiöissä asukkaiden omaan kulutukseen lisäten myös kuluttajien energiaomavaraisuutta. Lämpöpumput puolestaan lisäävät asumismukavuutta säästäen sähköä ja ympäristöä, ja niiden merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa kysyntäjoustotarpeen kasvaessa.

Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Viime talven energiakriisin aikana monet ehtivät jo totutella kysyntäjouston periaatteeseen ajoittain korkeiden pörssisähkön spot-hintojen vuoksi, ja energialähteiden uusien painotusten myötä joustosta tulee vahvemmin arkipäivää. Säätilat vaikuttavat enenevissä määrin sähkön hintoihin ja täten kulutukseen, kun sähköä tuotetaan polttamisen sijasta luonnonvoimilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että säätilat – erityisesti tuulisuus – vaikuttavat jo nyt merkittävästi sähkön hintoihin.