Puhdasta lämpöä
Sipoon Energian uusi pellettilaitos leikkaa lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt
murto-osaan aiemmasta.
TEKSTI: PEKKA KARPPINEN, KUVA: PEKKA KARPPINEN
Pelletillä tuotettua uusiutuvaa energiaa alkoi virrata Söderkullan kaukolämpöverkkoon marraskuussa 2020. Tarapotin lämpökeskuksen vuosituotanto, reilut 24 gigawattituntia eli 24 000 megawattituntia, kattaa arviolta 1 200–1 400 pientalon kulutuksen.
Kokonaisenergiamäärästä noin 90 % on tarkoitus tehdä puupelletillä. Loput 10 % tuotetaan maakaasulla, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla pienin polttoteknisin muutoksin.
Pelletti- ja kaasukattila ovat saman katon alla. Kaasua tarvitaan tueksi siinä vaiheessa, kun ulkoilman lämpötila painuu pakkasen puolelle. Silloinkin pelletti säilyttää asemansa selkeänä pääpolttoaineena.
Alueen kotitalouksille ja yrityksille on nyt tarjolla entistäkin ympäristöystävällisempää kaukolämpöä. Hiukkaspäästöille asetettuihin tiukkoihin raja-arvoihin päästään kaksivaiheisella savukaasujen suodatuksella. Kaasut menevät ensin multisykloni-suodattimen ja sen jälkeen pussisuodattimien läpi, ja vasta sitten piipusta pihalle.
Suurin parannus aikaisempaan verrattuna saavutetaan ilmastopäästöjen osalta: verkon vuotuiset hiilidioksidipäästöt alenevat noin
5 000 tonnia eli peräti 90 %.
Kun laitosta ajetaan täydellä teholla, pellettiä palaa tonni tunnissa. Vuosikulutukseksi on laskettu keskimäärin 5 400 tonnia. Rakennuttamispäällikkö Heikki Leskinen Keravan Energialta kuvailee pellettiä helpoksi polttoaineeksi.
”Kun laitos on saatu viritettyä kohdilleen, pelletti palaa hyvin pienellä lisätyöllä ja lähes yhtä luotettavasti kuin öljy aikoinaan.”
Pellettirakeeseen on puristettu tuhti energiasisältö: puuhakkeeseen verrattuna pelletin lämpöarvo on puolitoistakertainen. Siksi lämpökeskuskaan ei vaadi ympärilleen isoja vastaanottokenttiä eikä -halleja.
Polttoainekuormat puretaan kuljetusautoista suoraan laitoksen seinustalla seisoviin siiloihin, mistä pellettiä syötetään ruuvikuljettimella kattilan polttimeen. Kumpaankin siiloon mahtuu 106 kuutiota eli 60 tonnia tavaraa.
Söderkulla on voimakkaan kasvun aluetta. Uusi lämpökeskus kykenee vastaamaan tähänkin haasteeseen.
”Pellettikattilan koko on mitoitettu tarkoituksella yläkanttiin. Jos lämmöntarve kasvaa parikymmentä %, koko on optimaalinen”, Leskinen kertoo.
Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan etäyhteydellä Keravan biovoimalaitokselta. Vaikkei jatkuvaa läsnäoloa tarvita, tulee lämpökeskukselle tehdä käynnissäpitokäyntejä vähintään 84 tunnin välein eli kolmesti viikossa. Samalla tehdään pieniä rasvaushuoltoja, puhdistuksia ja koestuksia.
Hankkeen budjetti on runsaat 2,4 miljoonaa euroa ja siinä pysytään. Takuukokeet tehdään tammi-helmikuussa 2021, kun laitosta voidaan käyttää mahdollisimman suurella teholla. Kokonaistoimituksesta ja pellettikattilan valmistuksesta vastasi virolaisyhtiö Bio Mobitek. Pellettisiilot ja kaasukattila sekä sähkö- ja automaatiolaitteistot ovat kotimaista tekoa. Savukaasujen pussisuodattimet saapuivat Saksasta ja piippu Tanskasta. ∎
