Tietoa sähköpulasta: Koko organisaatio valmiudessa

Varautuminen on meille arkipäivää, mutta poikkeuksellisen maailman- ja markkinatilanteen takia olemme nostaneet valmiuttamme entisestään. Pyrimme parhaamme mukaan varmistamaan sähkön ja lämmön toimitukset Keravan ja Sipoon Energian asiakkaille tänäkin talvena.

Teksti: Pekka Karppinen
Kuva: Annika Segerstråle-Lötjönen

Yhteydenpitoa polttoainetoimittajien kanssa on tiivistetty, Heikki Hapuli kertoo.

Talvi saa tulla. Polttoainetoimituksista on sovittu kuten aiempinakin vuosina, tuotantojohtaja Heikki Hapuli kertoo.

”Minkäänlaisia saatavuusongelmia ei ole toistaiseksi ollut, ei myöskään merkkejä siitä, ettemmekö saisi polttoaineita vastaisuudessakin.”
Sähköverkon käyttöpäällikkö Jarno Virtanen on hänkin luottavaisella mielellä.

”Mikäli vain kaikki laitteet valtakunnan tasolla toimivat niin kuin pitää, pystymme oikein hyvin jakelemaan sähköä asiakkaillemme. Vaikka sähköpulasta nyt paljon puhutaankin, niin hyvin monta asiaa pitää tapahtua ennen kuin päädytään kiertäviin sähkökatkoihin.”

Valtaosa asiakkaille toimitettavasta sähköstä tulee valtakunnan verkosta, mutta omalla tuotannollakin on merkitystä. Keravan Energian suurin tuotantoyksikkö on Lahdenväylän kupeessa sijaitseva biovoimalaitos, jossa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Pääpolttoaine on kotimainen puu, mutta venäläistäkin energiapuuta on hyödynnetty jonkin verran. Tuonti itärajan takaa päättyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lokakuusta alkaen biovoimalan kattilassa on poltettu puuhakkeen seassa vähän turvetta, jonka käytöstä oli ehditty luopua ilmastosyistä vuonna 2021.

”Hyödynnämme turvetta lisäpolttoaineena pienessä määrin huoltovarmuusmielessä. Kotimaista turvetta ei enää nostettaisi, jos energiayhtiöt eivät tekisi tilauksia, koska turve-elinkeino ajettiin jo kertaalleen alas”, Hapuli selvittää.

Turpeella pystytään täyttämään 10–20 prosenttia biovoimalan polttoainetarpeesta.

Jarno Virtanen on vakuuttunut siitä, että sähköpulatilanteistakin selvitään.

Hereillä hankinnoissa

Kaukolämmön tuottaminen ei ole vain biovoimalan varassa. Sen lisäksi Keravalla ja Sipoossa on yhteensä 14 hakkeella, pelletillä, kaasulla ja öljyllä toimivaa pienempää tuotantoyksikköä, joita kutsutaan lämpökeskuksiksi. Niitä tarvitaan erityisesti talven kylmimpinä päivinä, jolloin lämmönkulutuskin on huipussaan. Lämpökeskusten turvin selvittäisiin myös tilanteesta, jossa biovoimalaitos putoaisi pois tuotannosta laitevian vuoksi. Biovoimalan toimiessa normaalisti varalaitoksia aletaan käynnistellä vasta kun lämpötila putoaa 5–10 pakkasasteeseen.

Ennakointi korostuu tuotantojohtajan mukaan näinä aikoina polttoaineiden hankinnassa.

”Olemme vähän enemmän hereillä, pidämme aktiivisesti yhteyttä polttoaineiden toimittajiin ja varmistelemme sovittuja asioita. Hankinnan painopiste on siirtynyt jo seuraavaan talveen.”

Eniten huolta kuluttajissa on herättänyt valtakunnallisen sähköpulan mahdollisuus. Sähköpulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa sähköä kulutetaan enemmän kuin kotimaassa tuotetaan ja ulkomailta tuodaan. Silloin jakeluverkkoyhtiöt joutuisivat rajoittamaan tehoa eli säännöstelemään sähköä.

Huolenaihe ei ole sinällään uusi, ja sähköpulatilanteessa toimimista on harjoiteltu Suomessa jo pitkään. Keravan Energiallakin on tehty varautumissuunnitelmat vuosia sitten, ja niitä on päivitetty säännöllisesti.

”Viime aikoina olemme vieneet varautumista konkreettisemmin omien järjestelmiemme tasolle”, käyttöpäällikkö Virtanen muotoilee.

Hyvässä lykyssä sähköpulatilanteeseen pystytään valmistautumaan jo edellisenä päivänä. Kulutus-, tuotanto- ja tuontiennusteiden perusteella tiedettäisiin, millä seuraavan vuorokauden tunneilla käyttöä tulisi rajoittaa. Tai sitten tilanne valkenee viime tipassa, ja varautumisaikaa jää vain 15 minuuttia, jos sitäkään. Silloin järjestelmissä on oltava valmiit sapluunat, joiden mukaan tehoa pudotetaan, ja organisaatiossa selkeät pelisäännöt, miten toimitaan.

Ennakoivalla viestinnällä on varautumisessa ja sähköpulan torjumisessa keskeinen rooli. Pulariskin kasvamisesta ja sähkön käytön vähentämisen tarpeesta tiedotetaan paitsi valtakunnallisesti myös Keravan Energian omissa viestintäkanavissa.

”Olemme valmiudessa koko organisaation voimin. Selviämme tästäkin talvesta, koska olemme selvinneet myös vakavista suurhäiriöistä, joissa sähköt ovat katkenneet kovan myrskyn tai raskaan lumikuorman takia. Niissä toimintamallimme on hioutunut, ja se toimii sähköpulankin sattuessa”, Virtanen vakuuttaa.

Varaosia ja vuoropuhelua

Laitteiden vikaantumisriskejä hallitaan suunnitelmallisella ylläpidolla eli säännöllisillä tarkastuksilla, huolloilla ja koekäytöillä. Varaosatilanne on hyvä sekä lämpölaitosten että sähköverkon osalta. Mielenrauhaa antaa esimerkiksi sähkömoottoritoimittajan kanssa solmittu varaosapalvelusopimus. Pelkästään biovoimalassa on yli sata pientä sähkömoottoria, jotka pyörittävät erilaisia pumppuja ja puhaltimia.

Viime kesän huollossa vaihdettuja vanhoja osia on kunnostettu mahdollista uusiokäyttöä varten. Automaatiokortteja on tilattu varastoon, koska niiden toimitusajat ovat venyneet pitkiksi.

”Tuotantopuolella oppii nöyräksi ja ennakoimaan. Toivottavasti ei tule yllätyksiä, joihin emme ole varautuneet”, Heikki Hapuli pohtii.

Varautumisesta on sallittua käydä vuoropuhelua myös toisten energiayhtiöiden kanssa. Sähköpulatilanteiden hoitamisesta on vaihdettu ajatuksia naapurikuntien kollegoiden kanssa, ja omia varaosia ei varjella mustasukkaisesti, jos toisella on hätä.

Valtakunnallisessa sähköpulatilanteessa paikalliset jakeluverkonhaltijat pudottavat tehoa kantaverkkoyhtiö Fingridin vaatiman määrän. Pudotus toteutettaisiin alueittain kiertävinä sähkökatkoina.

”Tavoitteenamme on kohdella asiakkaita mahdollisimman tasapuolisesti”, Jarno Virtanen linjaa.

Kukin asiakasryhmä, jossa on sadoista pariin tuhanteen asiakasta, olisi ilman sähköä kaksi tuntia kerrallaan. Sen jälkeen sähköt palautuisivat riittävän pitkäksi ajaksi ennen seuraavaa katkoa, jos tilanne pitkittyy.

Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittiset kohteet, kuten sairaalat ja lämpökeskukset, on rajattu kiertävien katkojen ulkopuolelle. Lämmön ja sähkön tuotantoa Keravalla ja Sipoossa turvataan myös varavoimajärjestelyin.

Normaalioloissakin biovoimalan valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Lämmityskaudella päivystävän operaattorin tukena on toinen ihminen, joka kiertää tuotantolaitoksilla ja auttaa ongelmatilanteissa. Suurhäiriössä hälytetään lisää henkilökuntaa niin kentälle kuin tuotannon operointiinkin. Myös tutut ulkopuoliset urakoitsijat ovat osa varautumista.

Fiksua käyttöä

Entä kuinka asiakkaiden kannattaisi itse varautua sähköpulatilanteisiin? Tuotantojohtaja Hapulin mielestä jokaisen kannattaisi nyt miettiä järkeviä energiankäyttötapoja.

”Jos toimimme fiksusti talven huippukulutushetkinä, vältämme ehkä sähköpulan kokonaan. Vähentämällä sähkön käyttöä kotitalouksissa ja teollisuudessa yhteensä 15 prosenttia pystymme säästämään sitä Olkiluoto kolmosen tuotannon verran.”

Käyttöpäällikkö Virtanen kannustaa asiakkaita asumis- ja lämmitysmuodosta riippumatta varautumaan myös pitempiin sähkökatkoihin.

”Olisi hyvä uhrata edes muutama minuutti sen ajattelemiseen, että miten järjestän oman arkeni, jos sähköt katkeavat yllättäen. Sekin on jo varautumista.” ∎

Asiantuntijoiden energiansäästövinkit:

Heikki Hapuli:

”Kaikkien sähkölaitteiden ei tarvitse olla yhtä aikaa päällä. Ei tule tehopiikkiä, ja sulakkeetkin kestävät paremmin. Katsomme kotona aika tarkkaan, mitä laitteita käytämme milloinkin, ja vältämme käyttöä korkeimman kulutuksen hetkinä. Porraskäytävässä voi valot jättää välillä sytyttämättä ja käyttää jalkoja hissin sijasta.”

Jarno Virtanen:

”Seuraan sähkön pörssihintaa aiempaa tiiviimmin myös kotona. Oman kulutuksen ajoittaminen sellaisille tunneille, jolloin tuotannosta ei ole niukkuutta, on arvokasta valtakunnan tasolla. Kotini kulutustietoja katsoessani saatan miettiä, mitä laitteita korkean kulutuksen hetkinä on tullut käytettyä ja miksi. Myös taloteknisten järjestelmien tulisi olla synkassa, ettei käy niin, että samaan aikaan toisaalla lämmitetään ja toisaalla jäähdytetään.”