Tulevaisuuden sähköverkko on…
Yhteiskunnan sähköistyminen ja vihreä siirtymä edellyttävät sähköverkon kehittämistä. Fossiilisista polttoaineista luovuttaessa sähkönkäyttö lisääntyy erityisesti liikenteen sähköistyessä ja tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa sähköverkkoa nykyistä suuremmalla kapasiteetilla. Tulevaisuuden sähköverkko joutuu sopeutumaan myös uudenlaisiin energiantuotantomuotoihin sekä joustoteknologioihin.
… vihreä ja entistä varmempi
Yhteiskunta sähköistyy kovaa vauhtia. Sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa kasvaa ja energiatehokkuuden kasvusta huolimatta lisää sähkönkulutusta, mutta suurin yksittäinen kehityskulkuun vaikuttava asia on vihreän siirtymän aikaansaama liikenteen sähköistyminen. Vuonna 2015 Glasgow’n ilmastokokouksessa allekirjoittajamaat – Suomi mukaan lukien – sitoutuivat tavoitteeseen, jonka mukaan kaikki uutena myytävät autot ovat tien päällä päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä. Sähköautojen määrä teillä siis kasvaa lähivuosina merkittävästi, ja sähköverkon tulee mukautua sen aikaansaamaan sähkönkäytön kasvuun. Erityisesti raskaan liikenteen sähköistyminen vaikuttaa sähköverkon kehitykseen, sillä niiden akut vaativat huomattavasti tavallista henkilöautoa suuremman lataustehon.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat säähaasteet ovat myös omiaan muovaamaan sähköverkkoa. Sään ääriolosuhteiden määrän kasvun myötä säävarmuudesta tulee entistä tärkeämpää, jotta vältytään esimerkiksi myrskyjen aiheuttamilta tuhoilta ja sähkökatkoilta. Myös kohoavat keskilämpötilat vaikuttavat sähköverkkoon jäähdytyksen lisääntyneen tarpeen muodossa ja sen vuoksi tulevaisuuden kesinä sähkötehon tarpeen nousun odotetaan olevan merkittävää.
Energiayhteisöllä tarkoitetaan esimerkiksi taloyhtiön asukkaiden muodostamaa yhteisöä, joka tuottaa sähköä yhteisillä laitteilla, ja jonka jäsenet jakavat tuotetun sähkön keskenään.
… fiksu ja joustava
Reaaliaikaisesta seurannasta tulee entistä tärkeämpää sekä sähköverkolle että kuluttajalle. Sähköverkon kannalta seuranta on tärkeää erityisesti ennakoinnin kannalta. Mahdollisiin sähkönlaadun ongelmiin pystytään puuttumaan ennen kuin ne alkavat aiheuttaa suurempia ongelmia, ja jatkossa tullaan myös suunnittelemaan verkon kapasiteettia näiden tietojen pohjalta.
Tulevaisuuden sähköverkko palvelee asiakkaitaan eri tavalla kuin nykyään. Seuraavan sukupolven sähkömittarit mahdollistavat mittarin liittämisen osaksi kotiautomaatiojärjestelmiä, ja kulutusseurannan lisäksi ne tuovat lisää mahdollisuuksia kulutuksen optimointiin. Seurannasta onkin kuluttajalle hyötyä erityisesti tulevaisuuden joustopainotteisessa energiataloudessa. Siirtymä kestäviin ja fossiilivapaisiin energialähteisiin tarkoittaa myös siirtymää joustoteknologioihin, sillä aurinko- ja tuulienergiaa ei pystytä tuottamaan tasaisesti ympäri vuoden tai edes vuorokauden. Kulutusta on tulevaisuudessa entistä enemmän tarpeen ohjata halvemmille tunneille, jotka määräytyvät esimerkiksi auringonpaisteen mukaan. Kuluttajat saavat reaaliaikaisesta seurannasta enemmän vaikuttamismahdollisuuksia omaan sähkölaskuunsa, ja erityisesti sähkön varastointimenetelmien kehittyessä kulutuksen optimoinnista tulee arkipäivää.
Hajautettu tuotanto on paikallista energiantuotantoa ja Keravan Energian alueella se tarkoittaa käytännössä aurinkoenergian pientuotantoa. Sen merkittävää lisääntymistä on lähitulevaisuudessa odotettavissa erityisesti kiinteistön sisäisten energiayhteisöjen kautta, mutta myös yksittäisten liittyjien. Myös hajautetun ja muun säätämättömän tuotannon yleistyminen vaatii entistä enemmän joustoa eli kulutuksen reagointia tuotannon vaihteluihin, jotta sähköverkko toimii luotettavasti. Aurinkoisena kesäpäivänä voi Keravan Energian alueen paikallinen tuotanto olla merkittävä osa koko alueen kulutuksesta ja vastaavasti talvipäivänä tuotanto voi olla käytännössä nollassa.
… kasvava
Sipoon kunnan alue on voimakkaimmin kasvavia alueita Suomessa. Kasvu tuo tuntuvan haasteen sähköverkon suunnittelulle, sillä käytännössä nyt jo pitäisi osata ennustaa, miltä alue näyttää tulevaisuudessa ja mihin kasvu suuntautuu. Minkälaista verkkoa tulisi rakentaa, jotta se palvelisi sipoolaisia vielä vuosikymmenienkin päästä? Pelkkä muuttoliikkeen ja kasvavien asuinalueiden ennustaminen ei riitä, vaan myös asumismuotojen ja eri energialähteiden trendit tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Sähköverkkoa voi kuvainnollisesti verrata valtatiehen. Jos sähkön valtatiellä on liian vähän kaistoja eli siirtokapasiteettia, ruuhkautuu liikenne eli sähkövirta, eikä asiakkaiden käytössä lopulta ole tarpeeksi sähköä. Tulevaisuuden verkkoa suunnitellessa pyritään arvioimaan valtatien riittävä leveys, jotta ruuhkia ei syntyisi. Jos kasvavalla alueella tarvitaan tätä nykyä esimerkiksi viisi megawattia sähkötehoa, voidaan kasvua nyt jo ennakoida ja nostaa sähköverkon kapasiteetti viiteentoista megawattiin. Tavallisen kylätien sijasta rakennetaan siis valtatie, vaikka sille ei olisi tällä hetkellä vielä tarvetta. Ennusteita tehdään Sipoon kunnan omien kasvuskenaarioiden sekä sähköisen liikenteen kasvun yleisten arvioiden perusteella, ja näiden pohjalta pyritään arvailemaan, mille alueille valtatietä pitäisi juuri nyt ryhtyä rakentamaan. Odottamassa pitäisi olla oikeanlaista verkkoa oikeassa paikassa.
