Latauspiste Mannerheimin hevospilttuuseen? Onnistuu!
Lähes satavuotiaan taloyhtiön osakkaat halusivat järjestää latausmahdollisuuden talon nykyisille ja tuleville sähköautoilijoille. Asensimme latauspisteet kiinteistön kulttuurihistoriallisia arvoja vaalien.
TEKSTI JA KUVAT: PEKKA KARPPINEN
Harri Kenttä (vas.) ja Janne Kukkonen totesivat latauslaitteiston vastaanottotarkastuksessa, että kaikki toimii niin kuin pitääkin.
Meritullintorilla, Helsingin Pohjoisrannassa, kohoaa vuonna 1927 valmistunut seitsenkerroksinen asuintalo, jonka kuuluisin asukas lienee diplomaatti ja moninkertainen ulkoministeri Carl Enckell (1876-1959). Hän oli hankkimassa tunnustusta Suomen itsenäisyydelle niin idästä kuin lännestä sekä allekirjoitti maamme edustajana Pariisin rauhansopimuksen toisen maailmansodan päätyttyä.
Talon sisäpihalla on matala tiilirakennus, joka toimi aikanaan hevostallina. Eräässä elämänvaiheessaan siellä piti ratsuaan myös Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim. Sittemmin kauramoottorit vaihtuivat polttomoottoreiksi, ja seuraavaksi ovatkin vuorossa sähkömoottorit. Mannerheimin vanhasta hevospilttuustakin löytyy nyt uutuuttaan hohtava sähköauton latauspiste. Pilttuun seinään asennettiin myös latauskeskus, josta virtaa jaetaan hallitusti latauspisteisiin.
Koko kiinteistö pihoineen ja talleineen on rakennusperinnönsuojelun piirissä. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä kulttuurihistoriallisia arvoja vaarantamatta.
Mannerheim ei saattanut arvata, että jonain päivänä hänen hevosensa pilttuussa ladattaisiin sähköautoa.
1920-luvulta peräisin oleva talo sijaitsee Kruununhaan kaupunginosassa.
Siististi pitkin pintoja
Isännöitsijä Janne Kukkosen mukaan suojelumääräykset vaikuttivat loppujen lopuksi melko vähän latauspistehankkeen toteutukseen.
”Niistä ei aiheutunut mitään suurempia haasteita. Lämmitystolpat olivat jo olemassa, ja ne vain korvattiin latauslaitteilla. Aiemmin uusitussa sähköpääkeskuksessa oli varauksetkin valmiina, joten isommin ei tarvinnut poraillakaan.”
Tekninen myyntipäällikkö Harri Kenttä Keravan Energialta lisää, että asennustyön jälkeen kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota.
”Pintojen ja rakenteiden tuli säilyä ehjinä. Ei voitu lähteä rikkomaan mitään, vaan piti mennä siististi ja sievästi; toki pyrimme aina tekemään mahdollisimman siistiä jälkeä, mutta tällaisessa paikassa se korostui.”
Esimerkiksi kauppakeskusten parkkihalleissa johdot voidaan laittaa kaapeliarinalle, mikä nopeuttaa asennustyötä. Suojelukohteessa arinoiden käyttö ei käy päinsä. Kaapelit pääkeskuksesta latauskeskukseen ja latauspisteisiin vedettiin pinta-asennuksina seiniä pitkin siten, etteivät ne pistäisi silmään.
Koska talon sähköverkossa oli riittävästi kapasiteettia aiemmin tehdyn perusparannuksen ansiosta, ei latauspisteitä varten ollut tarpeen rakentaa erillistä sähköliittymää. Nupukivipäällysteinen piha säästyi aukikaivamiselta.
”Vaikka kyse oli näennäisesti haastavasta kohteesta, saatiin kaikki helposti toteutettua sähköteknisessä mielessä”, Kenttä kertoo.
Laitteet mahdollistavat todelliseen sähkönkulutukseen perustuvan autopaikkakohtaisen laskutuksen sekä dynaamisen kuormanhallinnan, joka on tärkeää lataamisen lisääntyessä.
Lämmitystolpat vaihtuivat latauspisteisiin.
Sähköinen tulevaisuus
Sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä kasvaa Suomessa vauhdikkaasti, kertovat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastot. Vuoden 2021 lopussa liikenteessä oli lähes 23 000 täyssähköautoa, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ladattavia hybridejä oli käytössä noin 77 000 kappaletta, kasvua 76 prosenttia.
Täyssähköautojen osuus koko henkilöautokannasta jäi vielä vajaaseen prosenttiin. Ladattavien hybridien osuus oli 2,8 %. Kansallisessa fossiilittoman liikenteen tiekartassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 liikenteessä olisi noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, joista täyssähköautoja ainakin puolet. Toisin sanoen sähköautojen määrä seitsenkertaistuisi vuosikymmenessä.
Yhteiskunta tukee liikenteen sähköistymistä monin tavoin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Uuden täyssähköauton hankintaan voi saada valtiolta 2 000 euron tuen. Autovero, joka maksetaan uutta autoa ostettaessa, poistui täyssähköautoilta lokakuussa 2021. Taloyhtiöt voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta avustusta, joka kattaa 35 prosenttia latausinfran rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Ehtona avustuksen saamiselle on, että latausvalmius rakennetaan vähintään viidelle latauspisteelle.
Näiden seikkojen pohjalta Meritullintorin taloyhtiössä syntyi viime vuonna päätös yhdeksän latauspisteen tilaamisesta Keravan Energialta avaimet käteen -toimituksena.
”Taloyhtiössä haluttiin satsata tulevaisuuteen. Lisäksi nähtiin, että on saatavilla ARA-tuki ja ettei kyse ole muutenkaan kovin kalliista hankkeesta. Siksi päätettiin muuttaa vanhat lämmitystolpat latauspisteiksi”, isännöitsijä Kukkonen tiivistää.
Komponentit kortilla
Myös lainsäätäjä kirittää taloyhtiöitä muutoksessa: uuden tai laajamittaisesti korjattavan asuinrakennuksen yhteyteen on rakennettava latauspistevalmius jokaiselle pysäköintipaikalle, jos paikkoja on enemmän kuin neljä. Toisaalta latausmahdollisuus nostaa asunnon arvoa ja on valttikortti sitä myytäessä.
Kiinnostus latauspisteitä kohtaan on nyt suurta, mikä näkyy muun muassa meille jätettyjen tarjouspyyntöjen lisääntymisenä.
”Hankaluutena on tällä hetkellä vain se, että tavarantoimittajat eivät tahdo pysyä vauhdissa mukana kansainvälisen komponenttipulan vuoksi. Tämä on aiheuttanut viiveitä, mutta kaikki tilaukset olemme saaneet toimitettua”, Harri Kenttä sanoo.
Lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä myös Meritullintorilla.
”Työt on tehty moitteettomasti, nyt on tyylikkäät laitteet sekä tallissa että ulkona pihapaikoilla. Lisäksi kaikki tarkastukset ovat menneet puhtaasti läpi”, isännöitsijä vahvistaa.
